Mitä Turussa päätettiin? – Kevät 2018

Kevään 2018 kirkolliskokous 14.-18.5. pidettiin helteisen sään vallitessa.

Kirkkolain ja kirkkojärjestyksen kokonaisuudistus

Kevään kirkolliskokouksen merkittävin tulos oli kirkkolain kokonaisuudistuksen  (ns. kodifiointi) hyväksyminen.  Uudistus korvaa 1993 vuodelta olevan kirkkolain ja -järjestyksen. Kyse on siis pääasiassa kirkkolain muotoa ja ”alustaa” koskevasta uudistuksesta. Se aloitettiin vuonna 2005. Tähän pitkään valmisteluun ja asian muodolliseen ohjaavuuteen nähden uudistus hyväksyttiin pienimmällä mahdollisella keskustelulla, käytännössä ilman puheenvuoropyyntöjä yksimielisesti (toki sadat pykälät yksitellen kopauttaen).

Tämä kertoo yhtäältä hyvästä valmistelusta, mutta herättää toisaalta sen kysymyksen, ovatko edustajat ehtineet, kyenneet tai halunneet paneutua kokonaisuuteen.

Kodifioinnin valmistumista on pidetty tärkeänä siksi, että kirkon tulevaisuustyöskentelyn tuloksena syntyvät uudet lakimuutokset voidaan tehdä nyt aikaisempaa yhtenäisempään lainsäädäntöpohjaan.

Uusi kirkkolaki ja kirkkojärjestys tullevat voimaan 1.1.2019.

Vuoden 2017 tilinpäätökset

Kirkon keskusrahaston (KKR) sekä Kirkon eläkerahaston (KER) tilinpäätökset. Keskusrahaston tilinpäätös oli noin 15,3 M€ ylijäämäinen, mikä johtuu Katajanokan kiinteistöjen myyntivoitosta. Ilman tätä satunnaista erää tilinpäätös olisi ollut noin 0,7 M€ alijäämäinen. Kirkolliskokous on aiemmin päättänyt, että vuosien 2018-2020 tilinpäätösten mahdollinen alijäämä katetaan aikaisempien vuosien ylijäämästä (noin 54,2 M€). Keskusrahastomaksua alennettiin 6,5% ja se merkitsee Kirkon keskushallinnolle yli 6 miljoonan euron säästövaateita.

Kirkon palvelukeskus (KIPA) teki ensimmäisen kerran positiivisen tuloksen (noin 0,8 M€). Tuloksen taustalla ovat kasvaneet asiakasmaksut ja toisaalta pienentyneet henkilökulut. Kirkon eläkerahaston tuotto (2017) oli 9 %:a ja koko noin 1,5 Mrd€. Vuonna 2017 eläkerahaston pääomaa jouduttiin käyttämään (ennakoidusti) nyt ensimmäisen kerran eläkkeiden maksuun, kun eläkkeet ylittivät maksettujen työeläkemaksujen määrän.

Avioliittokäsityksiin liittyvät asiat

Perustevaliokunta antoi 54-sivuisen lausuntonsa kirkon avioliittokäsityksen laajentamista koskevaan aloitteeseen kokousviikkoa edeltävänä torstaina. Mietintöön sisältyi yleisvaliokunnan lausunto, jonka käytettävyyttä perustevaliokunta hieman kyseenalaisti lausunnossaan.

Perustevaliokunnan mietintö ei ollut yksimielinen. Viisi jäsentä teki mietintöön eriävän mielipiteen. Mietinnöstä käytettiin yli 70 varsinaista puheenvuoroa. Lopputulos oli, että aloite äänestettiin raukeamaan äänin 59-46. Mietinnön toista pontta kuitenkin esitettiin muutettavaksi. Arto Antturin tekemä muutosesitys voitti äänestyksen 73-32. Ponneksi tuli: ”Kirkolliskokous päätti pyytää piispainkokousta edistämään kunnioittavaa keskustelua avioliitosta sekä selvittämään vaihtoehtoja avioliittokäsityksestä johtuvien erimielisyyksien ratkaisemiseksi.”

Eila Helanderin selvitystä avioliittoon vihkimisestä luopumisesta koskeva perustevaliokunnan mietintö jäi suositustensa osalta käytännössä puimatta. Todennäköisesti Piispainkokous palaa siihen pohtiessaan ratkaisuja kirkossa olevien avioliittoa koskevien erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Mietinnön ponsi avioliittoon vihkimisen säilyttämisestä tuli päätökseksi.

Uusia aloitteita

Kirkolliskokous sai käsiteltäväkseen uusia aloitteita. Ne koskivat kirkollisten vaalien vaalitavan uudistamista (esimerkiksi ns. siirtoäänivaalitapa), piispan kelpoisuusehtojen tarkentamista, Lähetyslentäjien (MAF) hyväksyntää kirkon viralliseksi lähetysjärjestöksi sekä kirkon raamattukäsityksen muotoilemista.

Vaalitapaa koskevassa aloitteessa tavoitteena oli, että kirkollisissa vaaleissa pystyttäisiin välttämään mahdollisesti polarisoiva lopputulos. Siirtovaalitapa voisi auttaa myös ehdokasasettelussa ja lisätä vaalien yleistä mielenkiintoa.

Piispan kelpoisuusehtoja koskevassa aloitteessa oli tavoitteena varmistaa, että pappien ja kirkkoherrojen lisäksi myös piispoilta edellytettäisiin kykyä toimia kaikkien pappien – niin miesten kuin naisten – piispana.

Kirkon raamattukäsitystä koskeva aloite todettiin asiallisesti tärkeäksi, mutta samalla puhemiesneuvoston esityksestä se päätettiin jättää raukeamaan.

Lähetyslentäjien (MAF) hyväksymistä kirkon viralliseksi lähetysjärjestöksi koskeva aloite äänestettiin raukeamaan. MAF-asia tullee aikanaan Piispainkokoukselta kirkolliskokoukselle.

Kirkolliskokous hyväksyi ajantasaistetut kriteerit. Niiden pohjalta Piispainkokous arvioi lähetysjärjestöjen toimintaa, sopimusten purkamista tai uusien solmimista. Piispainkokouksen esitykset tulevat kirkolliskokouksen ratkaistaviksi.

Lehtien kääntymisiä

Kirkolliskokousviikko oli viimeinen virassa oleville ja pian eläköityville piispoille, Kari Mäkiselle ja Samuel Salmelle. Arkkipiispa Kari Mäkisen lähtöjuhlaa vietettiin Turun linnan tarjoamissa keskiaikaisissa puitteissa. Arkkipiispa Mäkinen onnitteli virkaansa jatkamaan valittua Tapio Luomaa jo kokousviikon aluksi. Saattaen vaihdettiin. Luoma aloittaa tehtävässä kesäkuun alussa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s