Mitä Turussa päätettiin? – syksy 2018

Syksyn 2018 kirkolliskokous 5.-9.11. pidettiin lumettoman, lauhan mutta pilvisen sään vallitessa.

Kirkolliskokoukseen toi erityistä jännitystä monia ennakkokäänteitä saanut kansliapäällikön valintaprosessi. Toinen ennakoilta tunteita ja puheenvuoroja herättävä asia liittyi kirkon tulevaisuusponteen, joka edellyttää hiippakuntarajojen tarkistamista. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa keskusteltavana oli muun muassa Ylivieskan kirkon rakentamiseen ehdotettu kahden miljoonan euron määräraha sekä mediahuomiota saanut kirkon ICT-hankkeita koskeva selvitys. Arkkipiispa Tapio Luomalle kokous oli ensimmäinen puheenjohtajan roolissa. Hän avasi kokousviikon viittaamalla kahteen tuoreeseen raporttiin (Ilmastopaneeli IPCC ja Diakoniabarometri) ja hahmottamalla niiden äärellä kristillistä toivoa. Viikon tärkein uutinen on pohjoissaamenkielisen raamatunkäännöksen valmistuminen.

Uusi pohjoissaamenkielinen raamatunkäännös

Yli kolmevuosikymmentä sitten aloitettu raamatunkäännöstyö on valmistunut ja uusi pohjoissaamen kielinen käännös hyväksyttiin yksimielisesti. Kirkolliskokouksessa ei käytetty asiasta käytännössä lainkaan puheenvuoroja. Pohdin vain mielessäni, jos vastaavassa käsittelyssä olisi ollut suomenkielinen uusi käännös, olisi puheenvuorojen määrä ollut lukuisa ja yksimielisyyttä tuskin olisi. Hyväksynnästä jää vähän outo olo: hyväksyttiin laaja kokonaisuus, jonka yksityiskohdista (usealla) hyväksyjällä ei ole vähäisintäkään käsitystä. Edustajat luottivat päätöstä tehdessään valmisteluun. Uusi raamatunkäännös on joka tapauksessa upea juttu pohjoissaamea puhuville ihmisille.

Edustaja Steffansson nosti esille tärkeän näkökulman: Käännös ei ole vain yksisuuntainen liike. Uusi käännös on koko Suomen evankelisluterilaisen kirkon identiteettiin vaikuttava seikka. Hän totesi edesmennyttä tansanialaista piispaa siteeraten: ”Ei kukaan ole niin iso, ettei olisi mitään vastaanotettavaa – eikä kukaan niin pieni, ettei olisi annettavaa.” Tämän takia Steffansson patisteli pohtimaan kokonaiskirkon vastaanottoprosessia tälle hankkeelle.

Henkilökohtaisen testauksen voi aloittaa vaikkapa seuraavista. Luomiskertomus (1. Moos. 1:1-3) alkaa näin: lggus Ipmil sivdnidii almmi ja eatnama. Eanan lei ávdin ja guorus, seavdnjatvuohta govččai čiekŋalasa, ja Ipmila Vuoigŋa sattáhalai čáziid badjel. Ipmil celkkii: “Saddos čuovga!” Ja čuovga šattai.

Johanneksen evankeliumin alku (1:1-5) kuuluu: lggus lei Sátni. Sátni lei Ipmila luhtte, ja Sátni lei Ipmil. Son lei álggus Ipmila luhtte. Buot lea šaddan su bokte, ja almmá su haga ii leat šaddan mihkkege das mii lea. Su siste lei eallin, ja eallin lei olbmuid čuovga. Cuovga báitá seavdnjadasas, muhto seavdnjadas ii leat dan vuoitán.

Kansliapäällikön valinta

Kansliapäällikön rooli kirkon keskushallinnon toimivuuden ja toimintakulttuurimuutosjohtamisen kannalta on erittäin tärkeä. Valinta sai ansaittua suurempaa huomiota johtuen prosessin aikaisempien vaiheiden viestinnällisistä puutteista. Ehdokkaita loppupeleissä oli neljä, mutta käytännössä kisa käytiin Aulikki Mäkisen ja Pekka Huokunan kesken. Valitsijamiehillä riitti viikon aikana kiirettä ehtiäkseen tehdä sekä esitystä valittavasta, että lisätäkseen valintaprosessin läpinäkyvyyttä. Mielestäni tässä Simo Peura onnistui. Valitsijamiehet esittävät kirkolliskokoukselle valittavaksi Aulikki Mäkistä niukalla 13–12 äänimäärällä. Kirkolliskokous kuitenkin päätti valita tehtävään Pekka Huokunan äänin 58–47.

Valinta herätti monenlaisia kysymyksiä. Onko niin, ettei merkittäviin tehtäviin olisi tarjolla päteviä naisia, ja tästä syystä kirkon avaintehtävät eivät heille avaudu? Tässä vaalissa ehdolla oli varmasti pätevä – monen mielestä pätevin – nainen. Joku voi panna merkille myös sen, vaikuttiko koko kirkolliskokouskauden aikana käyty avioliittokeskustelu ja sen pohjalta hahmottuvat rajalinjat äänestystulokseen? Tuolloin kannat jakaantuivat asiassa äänin 59–1–46. Sisältäpäin virkoja täyttävä kirkko näyttäytyy varovaiselta.

Toivottavasti Pekka Huokuna saa uudessa tehtävässään kaiken mahdollisen tuen vaativien toimintakulttuuri- ja rakennemuutosten eteenpäin viemisessä.

Vuoden 2019 talousarviosta

Kirkon keskusrahaston (KKR) talousarvio vuodelle 2019 sisältää melko vähän dramatiikkaan. Talousarvion loppusumma – sisältäen Ylivieskan kirkon 500.000 euron avustuksen vuodelle 2019 – on noin 9,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kirkolliskokouksen määrittelemä keskusrahastomaksun alentaminen 6,5 %:iin edellyttää keskushallinnossa sekä rakenteellisia että toimintakulttuurin liittyviä uudistuksia. Sopeuttamis- ja uudistusprosessit ovat meneillään ja niillä tulee tähdätä siihen, että kirkon talous on tasapainossa vuonna 2021.

Talousvaliokunta linjasi, että kirkolla tulee olla kiinteistöstrategia, joka ohjaa sekä toimintaa, omistamista, ylläpitoa. Sen avulla on mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä. Kiinteistöstrategialla on liittymäkohtansa myös kirkon ilmastostrategian tavoitteisiin.

Talousarviokäsittelyssä huomiota sai kaksi asiaa. Ylivieskan kirkon osalta talousvaliokunta pienensi kokonaisarvioonsa perustaen avustussummaa esitetystä kahdesta miljoonasta eurosta 460.000 euroon. Kirkolliskokous kävi asiasta vilkasta keskustelua. Varsin nopeasti syntyi kompromissina Ylivieskan seurakunnalle hyväksytty miljoonan euron avustus. Toinen jopa ulkopoliittisiin mittoihin kasvanut asia koski toimintasuunnitelmassa olevaa mainintaa Moskovan patriarkkaa koskevasta vierailusta Suomeen. Vastakkain keskustelussa olivat yhtäältä mainehaittaan ja politiikkaan liittyvät ulottuvuudet, toisaalta se, että kirkkomme ei ole ortodoksista kirkkoperhettä koskevassa kiistassa osapuoli – eikä sen kannata sellaiseksi hankkiutua. Patriarkalle esitetty kutsu Suomeen jäi siis voimaan. Kutsujina kirkkomme lisäksi ovat Suomen ortodoksinen kirkko ja katolinen kirkko Suomessa.

Kirkon kasvatusta koskeva tulevaisuusselonteko

Kirkon kasvatus vuonna 2030 –tulevaisuusselonteon lähetekeskustelussa käytettiin runsaasti puheenvuoroja. Yhteistä edustajille oli huoli kristillisen perinteen ohenemisesta ja kristillisen uskon siirtymisestä tuleville sukupolville. Yhteistä oli myös osallisuuden ja nuorten omaehtoisen toiminnallisuuden korostaminen. Puheenvuorojen sisältöjen osalta oli nähtävissä kaksi painotusta. Yhtäältä puheenvuoroissa teroitettiin kristillisen uskon sisältöjen tarkempaa ja huolellisempaa opettamista ja selittämistä. Toisaalta kirkolta toivottiin rohkeampia uusia avauksia, uskonsisällön uudenlaista sanoittamista ja erityisesti kasteeseen ja kummiuteen liittyvien kynnysten madaltamista. Kirkon katsotaan olevan uudenlaisessa ”missionaarisessa tilanteessa”. Tulevaisuusvaliokunta sai runsaasti evästyksiä mietintöään varten.

Muita asioita

Hiippakuntajaon tarkistaminen kirvoitti puheenvuoroja erityisesti niiden hiippakuntien osalta, joita mahdollinen tarkistus koskisi (erityisesti Tampere, Mikkeli) eniten. Hiippakuntarajojen muutos vaikuttaa hiippakuntien keskinäiseen rahanjakoon, mutta merkitsee myös ”rintamasuuntien kääntämistä” toisaalle toteutuessaan. Asia etenee avoinna olevan maakuntauudistusta seuraten.

Yleisvaliokunta oli tuottanut pienen videoteoksen siirtoäänivaalitavan toimintaperiaatteista. Esitys oli raikas ja pedagogisesti ilahduttava. Kirkolliskokous passitti uutta vaalitapaa (ns. siirtoäänivaali) koskevan aloitteen Kirkkohallitukselle jatkovalmisteluun ja myöhemmin, tarpeellisten lakimuutosten jälkeen, kokeillen sovellettavaksi esimerkiksi kirkkoherravaalissa. Piispan kelpoisuusehtojen muuttamiseen tähtäävä aloite jätettiin raukeamaan.

Kirkkohallituksen ilmoituksena annettu selvitys kirkon tietohallinnon organisaatiosta, hankkeista ja kustannuksista sai jo ilmestyessään huomiota. Tietojärjestelmien (esimerkiksi Kipa ja Kirjuri) oletettiin tuovan merkittäviä taloudellisia säästöjä seurakunnille. Hankkeet ovat kuitenkin tulleet kalliiksi, niiden ohjausmallissa on havaittu puutteita ja päätöksenteossa on parantamisen varaa. Lisäksi hankkeiden täytäntöönpanossa on ollut ongelmia. Toimijoiden (keskushallinto, alueelliset IT-keskukset, seurakunnat) välille on syntynyt luottamuspula. Kirkkohallitukselta edellytetään ripeää tarttumista selvityksessä esiin tulleisiin ongelmiin.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s