Kirkko talouden näkökulmasta

Valmistaudun Turun junassa huomenna alkavaan kirkolliskokoukseen. Päätin studeerata ja fundeerata kirkon olemusta talouden näkökulmasta. Vaikka pohdinta on lähinnä itseä varten kirjoitettua ääneen ajattelua, laitan sen kuitenkin toistenkin silmille luettavaksi, hyödyksi tai huviksi.

Kirkolliskokouksen yhtenä tehtävänä on huolehtia kokonaiskirkon hallinnon ja talouden raameista. Jotta tuosta kokonaisuudesta saisi otteen, lienee hyvä tarkastella toimintaa lukuina ja verrata sitä hieman vastaavien organisaatioiden toimintaan ja talouteen.

Rikas kirkko?

Usein kuulee sanottavan, että kirkko on rikas. Kansainvälisesti Suomen evankelisluterilainen kirkko varakas. Kirkon työntekijät ovat saaneet asianmukaisen teoreettisen tai ammatillisen (korkea)koulutuksen. He saavat työstään palkkaa, jolla voi elättää itsensä. Kirkko toimii ihmisten kanssa seurakuntatasolle ”vauvasta vaariin”. Kirkko ylläpitää rakennuksia ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ympäristöjä (kirkot, hautausmaat).

Kirkon keskusrahasto

Kirkon keskusrahaston hoidettavana on kolme erillistä rahastoa: Kirkon eläkerahasto (eläkemaksut), kirkon yhteisen toiminnan rahasto (seurakuntamaksut) ja Kirkon palvelukeskus (KiPa, palvelumaksutuotot).

Kirkolla on kyllä rahaomaisuutta. Se vastaa noin 1,3 miljardin euron rahaston sijoituksista. Kyse ei kuitenkaan ole toimintaan käytettävästä ”pelirahasta” vaan kirkon työntekijöiden eläkepotista. Raha on siis sidottua ja korvamerkittyä. Kirkon niskaan hengittävä eläkevastuupotti on tällä hetkellä noin 4,4 Mrd euroa. Kirkolla on noin 19.000 eläkevakuutettua työntekijää (2014).

Yhtä kirkon eläkevakuutettua työntekijää kohden hoidettavaa aluetta olisi noin 17,8 neliökilometriä. Väestöön suhteutettuna Suomessa on yhtä eläkevakuutettua kirkon työntekijää kohti 263 suomalaista. Todellisuudessa yhtä päätoimista seurakunnan työntekijää kohden suomalaisia on luultavasti noin 400.

Kirkollisveron kautta seurakunnat keräävät yhteensä noin 900 M€ potin (2015). Yhteiskunta maksaa kirkolle vuosittaista (2016 lähtien) korvausta noin 114 M€ (jäsenrekisteri, hautaustoimi, kulttuurihistoriallisten arvokkaiden kohteiden hoito). Vuoteen 2015 saakka valtion maksamaa osuutta kutsuttiin yhteisöveroksi. Kokonaisuudessaan kirkon toimintaan käytetään vuositasolla noin 1 miljardi euroa rahaa. Miljardin saa kätevästi kasaan, jos jokainen suomalainen maksaisi kirkolle 200 euroa/vuosi.

Seurakunnat tilittävät verotuotoistaan 7,5% seurakuntamaksuja, joilla rahoitetaan kirkon yhteinen toiminta (kirkkohallitus, hiippakunnat). Vuonna 2015 maksuja kertyi noin 49,9 M€. Seurakuntamaksujen lisäksi kirkon keskusrahasto saa tuloja sijoitustoiminnasta. Vuoden 2015 tuotto oli 1,5 M€.

Kirkkohallitus käytti toimintaansa noin 28,3 M€ (2015), hiippakunnat 12,8 M€ ja erilaisina avustuksina seurakunnille palautuu noin 10 M€. Kaikkineen kirkon yhteiseen toimintaan käytettiin noin 51 M€ (2015).  Kirkkohallituksen henkilöstömäärä on noin 260 (2015). Rahoitukseltaan (28,3 M€) ja henkilöstöltään se vastaa keskikokoista suomalaista ammattikorkeakoulua (esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulu).

Hiippakunnissa (9 kpl) työskentelee yhteensä noin 120 työntekijää. Tuomiokapitulien toimintaan käytetään rahaa noin 12,8 M€/vuosi (2015). Tuomiokapitulit kokonaisuudessaan vastaavaa pienehköä, valtakunnallisiin yksiköihin rakentuvaa, ammattikorkeakoulua (esimerkiksi Humanistinen ammattikorkeakoulu tai Diakonia-ammattikorkeakoulu). Tuomikapitulien nykyinen toiminta rahoitettaisiin 2,56 eurolla/suomalainen/vuosi.

Kirkon palvelukeskus (KiPa) vastaa asiakasseurakuntien taloushallinnon palveluista. Sopimuksen tehneet seurakunnat maksavat KiPalle palvelumaksuja (vuonna 2015 noin 5,3 M€). KiPan kulut olivat noin 9,4 M€ mikä heijastaa siirtymäkaudesta johtuvaa negatiivista tulosta. Seurakunnat liittyvät KiPan palveluverkostoon viimeistään 1.1.2017 alkaen. Palvelumaksutuottojen arvioidaan olevan tuolloin noin 10 M€. Kirkon palvelukeskuksessa työskentelee 136 henkilöä (2015).

Lopuksi

Kirkko toimii valtion vuotuiseen budjettiin nähden noin 2%:n osuudella. Suurin piirtein sama on sen suhde kuntatalouksien tuloihin ja menoihin (noin 46 Mrd€ – 2013). Kunnat ja valtio pyörittävät suomalaista yhteiskuntaa noin 100 Mrd€:n vuosipanostuksella.

Jos näiden lukujen valossa – olivatpa ne nyt ihan tarkkoja tai vain suuntaa antavia – pohtii kirkon vaikuttavuutta suomalaisessa yhteiskunnassa, haluaisin ajatella, että se on enemmän kuin 1% luokkaa (mikä on sen taloudellinen vaikuttavuusosuus) suhteessa suomalaisten arkeen, juhlaan, hyvinvointiin, sosiaalisen koheesion ja merkitysten rakentumiseen.

[Yhdistelin ja keräilin näitä lukuja Kirkon keskusrahaston toimintakertomuksista ja tilinpäätöksestä vuodelta 2015. Mitä olen väärin ymmärtänyt tai virheellisesti kirjannut, pyrin huomatessani korjaamaan. Kommentointi tältä osin on sallittua, jopa suotavaa.]

Mainokset